>Terve Reino!
>
>Eilen nousi esiin kysymys, johon olen yrittänyt saada netistä tietoa, huonolla menestyksellä tosin.
Eli siis onko olemassa tutkittua tietoa aivojen tehokkaasta käytöstä, eli siis hyötysuhteesta.
Minä olen saanut jostain käsityksen, että ihminen käyttää aivojaan vain n. 4%:n teholla eli siis loput on suurinpiirtein käyttämättä.
Pöytäseurueessa joku ehdotti niinkin suurta lukua kuin 35%.
Eli siis mikä on suurinpiirtein oikea luku ja onko tuo luku vain arvailua vaiko todellista faktaa.
>
>Please mailaa ja pelasta epätietoisuudesta. :-))
>
>Terveisin,
>E. M.
>
Terve vaan E.M.,

Todella mielenkiintoinen kysymys!
Enkä osaa antaa tyhjentävää vastausta (koska sellaista ei taida olla).
Mutta muuten voisin kommentoida jotenkin seuraavasti.

Mitään yleisesti hyväksyttyä "mittaria" tai edes teoriaa aivojen hyötysuhteesta ei ole kehitetty.
Mitä ensinnäkin hyötysuhteella tarkoitetaan?
Kun otetaan huomioon kaikki mahdolliset muuttujat, sellaista mittaria lienee aika vaikea edes kehittää?

Onko se jokin mitattavissa oleva ajatuksien tuotto ja kuinka mitataan?
Esim. ajatusta/min. ja otetaanko ajatuksen laatu mukaan?
Olisiko se esim. jokin sellainen laskutoimitus, joka olisi testattavissa?
Päässälaskua tehtävistä, jotka todettavissa oikein / väärin?
Entäpä laskunerot, jotka laskevat huimia laskuja jopa nopeammin kuin tietokoneet.
Verrataanko muita heihin? Jos laskeminen on ajattelutyötä, miten tietokoneet? Paljon parempia ajattelijoita?
Entä muu luova työ?
Jos tavallisen keskivertopulliaisen ajattelua alkaa vertaamaan jonkun neron aikaansaannoksiin, onko ajattelun hyötysuhde yhteismitallista.
Mitenkä arvioidaan esim. Einstein'in e=mc2 aikaansaannoksen hyötysuhde.
Onko se tehty hyvällä vai huonolla hyötysuhteella? Ajatuksen hyöty ihmiskunnalle/sen tuottamiseen käytetty aika.
Kuinka se aika mitataan? Onko se koko opiskelu- ja työaika siihen hetkeen kunnes se kirjattiin paperille.
Vai se hetki, jolloin oivallus syntyi? Silmänräpäys.
Ei näille asioille voi mittaria juuri kehittää.
Missä kulkee aivojen / hermoverkon rajapinta, se joka toimii automaattisesti.
Hengissäoleva aivokuollut, jonka neuronikaan ei värähdä. Hyötysuhde = 0%.
Jos ajatuksen tuottamiseen kuluva kapasiteetti aivoissa on maksimaalisesti käytössä, silloin täysillä ajatteleva luovan työn tekijä,
joka keskittynyt työhönsä = 100%. Tämä siis yksilön kannalta, mikäli ajattelun laatua ei huomioida.

Aivojen tehtävä muutenkin on pitää systeemi hengissä, taustaprosesseja on jatkuvasti käynnissä, vaikka emme mitään tietoisesti ponnistelekaan.
Osa alitajuisia, osa automaattisia.
Jos joku prosenttiluku esitetään aivojen hyötysuhteesta, pitäisi aina ilmoittaa perusteet, "reunaehdot" jolla hyötysuhde ilmoitetaan.
Systeemin ylläpito vaatii aivoilta jatkuvaa toimintaa, jopa nukkuessamme.
Se että emme tajua sitä, ei oikeuta sanomaan aivojen toimivan x%-hyötysuhteella. Arvailua, ellei perusteluja esitetä.
Harjoittelemalla varmaan näkyvä osa aivojen tuotosta (hyötysuhteesta) saadaan nousemaan paremmaksi.
Entäpä sitten ajatusten laatu?
Mikä on ollut aivojen hyötysuhde, jos poliitikko tekee päätöksen (esim. rahamarkkinoiden vapauttaminen),
jonka seurauksena veronmaksajat joutuvat maksamaan esim. 50 miljardia (50.000.000.000 mk) pankkitukea.
Siis rahallisesti mitattavissa oleva aivojen "hyötysuhteen" seuraus?
Edelliseen viitaten, aivojen hyötysuhde = X %, seuraus (veronmaksajille) -50.000.000.000 mk.
Onko hyötysuhde nyt ollut hyvä vai huono? Ja voiko hyötysuhde olla miinusmerkkinen?

Edelläolevista esimerkeistä voi jo päätellä että laadun ottaminen mukaan ajatuksen "hyötysuhteeseen" ei onnistu ollenkaan.
Se on siis aina yksilöllinen ominaisuus. Seuraukset voivat olla yhteiskunnallisia.
Tehokkaasti ajattelevalla hyväntekijällä tai rikollisella voi olla yhtä hyvä hyötysuhde, mutta seuraukset erilaiset.
Nyt törmäämme taas ajattelun laatuun ja/tai etiikkaan/moraaliin.
Hyötysuhde on siis vain ko. yksilön aivojen käytön tehokkuutta.
(Yksilöllisyys taas vaihtelee ja kokonaistulokset voivat olla varsin erilaisia, hyviä/pahoja yhteisön kannalta).
Helpoimmin hyötysuhde olisi mitattavissa siten esim. energian kulutuksesta.

Kaava jossa (ko. henkilön):
Ek = kokonaisenergiankulutus
Ea = aivojen energiankulutus

Aivojen hyötysuhde Ah = 100 * Ea / Ek %

Laske siitä.

Terv. (R).

Olemme pyörteitä ajan informaatiovirrassa.
TAKAISIN